Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, New Delhi: Kauppa ja talous

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, New Delhi

E-3, Nyaya Marg, Chanakyapuri, New Delhi 110021, India
Puh. +91-11-4149 7500, S-posti: sanomat.nde@formin.fi
Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kauppa ja talous

Intian talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Kuva: Joel
Industry-1 by Joel

Intian talous kasvoi 7,5 prosenttia budjettivuonna 2015-16. Intian kasvuvauhti on edelleen yksi korkeimpia kasvavien talouksien joukossa ja Intia on ohittanut tässä jopa Kiinan. Pääministeri Narendra Modin hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut saada talous nousuun, budjettivajetta pienemmäksi, inflaatio kuriin ja luoda uusia työpaikkoja. Intian työmarkkinoille tulee kuukausittain miljoona uutta työikäistä nuorta.  

Intian talouden rakenteen eräänä ongelmana on valmistavan teollisuuden hyvin pieni osuus bruttokansantuotteesta, vain noin 16 prosenttia (muun muassa Kiinassa vastaava luku on yli 30 prosenttia). Hallituksen tavoitteena on erilaisin toimin vahvistaa valmistavan teollisuuden asemaa ja nostaa sen osuus 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 

Inflaatio Intiassa on ollut viime vuosina korkea, jopa yli 10 prosenttia. Kuluttajahinnat voivat vaihdella suuresti johtuen muun muassa energian tuonnista, monsuunisateista ja niiden vaikutuksesta Intian maanviljelyssektoriin. Erityisenä haasteena on elintarvikkeiden hintakehityksen taltuttaminen. Sekä Intian keskuspankin (Reserve Bank of India RBI) että hallituksen toimien johdosta inflaatio on kuitenkin saatu melko hyvin kuriin kahden viimeisen vuoden aikana ja tarkoituksena on saada pidettyä se noin viiden prosentin tuntumassa. Kaudella 2015-16 budjetin alijäämä oli 3,9 prosenttia ja tavoitteena on saada se laskemaan 3,5 prosenttiin kuluvalla kaudella ja edelleen kolmeen prosenttiin kaudella 2017-18.

Vuonna 2015 hyväksytty ulkomaan kauppaa koskeva ohjelma vuosille 2015-2020 tähtää tavaroiden ja palveluiden viennin lisäämiseen ja työpaikkojen luomiseen pääministeri Modin Make in India –ohjelman mukaisesti. Vientiä pyritään lisäämään erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteiden osalta ja muun muassa lääketuottteiden, ympäristöystävällisten tuotteiden ja puolutustarvikkeiden vientiä priorisoidaan. Intian osuus maailmankaupasta on suhteellisen pieni, vain noin kaksi prosenttia ja tarkoituksena on nostaa se 3,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Intian kauppakumppanit

EU on Intian suurin kauppakumppani. Kaudella 2014-15  kaupan arvo oli  lähes 100 miljardia dollaria: tuonti EU:sta oli 49,2 miljardia dollaria edustaen noin 11 prosenttia Intian koko tuonnista. Viennin arvo oli 49,3 miljardia dollaria edustaen noin 16 prosenttia koko viennistä.  Maittain tarkasteltuna Kiina oli suurin kauppakumppani. Kaudella 2014-15 kaupan arvo oli 72 miljardia dollaria. Kauppa oli suuresti alijäämäinen, tuonti noin 60 miljardia dollaria ja vienti vain 12 miljardia dollaria. Seuraavina olivat Yhdysvallat ja Yhdistyneet Arabiemiraatit, molempien osalta vienti oli suurempaa kuin tuonti. Neljännellä sijalla oli Saudi Arabia, jonka kauppa oli alijäämäinen. EU-maista suurin kauppakumppani oli Saksa, joka oli kaudella 2014-15 kuudenneksi suurin kauppakumppani, vienti 7,5 miljardia dollaria ja tuonti 12,8 miljardia dollaria. 20 suurimman kauppakumppanin joukkoon kuuluivat myös Belgia (13), Japani (15) ja Iso-Britannia (18).

Intian kauppatase on jo pitkään ollut alijäämäinen. Suurimmat tuontituotteet ovat öljy ja jalokivet ja -metallit, jotka maksetaan dollareissa. Intia kuuluu maailman suurimpien raakaöljyn maahantuojien joukkoon EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Tärkeimmät tuontimaat ovat Saudi Arabia, Iran, Irak ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Öljyn maailmanmarkkinahinnan aleneminen on auttanut Intiaa kauppataseen alijäämän pienenemisessä. Intia on maailman suurin kullan maahantuoja. Toissavuonna kullan tuontiveroa nostettiin useaan otteeseen tuonnin hillitsemiseksi. Tällä hetkellä tilanne näyttää rauhoittuneen. Hallitus on helpottanut edelleen ulkomaan suoria investointeja (Foreign Direct Investment, FDI)  koskevia sääntöjä muun muassa puolustustarvikkeiden, rakennussektorin ja siviili-ilmailun osalta ja helpotuksia aiotaan tehdään vielä lisää. Investoinnit Intiaan ovatkin kehittyneet positiivisesti. EU on tällä hetkellä suurin investoija. EU-maiden yhtiöt ovat investoineen muun muassa energiaan, siviili-ilmailuun, satamiin, autoihin, IT- ja tele- sekä lääkesektoriin.

Suomen ja Intian kaupalliset suhteet

Suomen ja Intian välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Kauppavaihto kehittyi 2008 finanssikriisin jälkeisen notkahduksen jälkeenkin myönteisesti aina vuoteen 2011, jolloin tavarakauppavaihto ylsi 1,3 miljardiin euroon ja Intia nousi hetkellisesti Suomen kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi Aasiassa Kiinan (7,1 miljardia euroa) ja Japanin (1,9 miljardia euroa) jälkeen. Sen jälkeen - Suomen viennin supistuessa muutenkin - myös kauppavaihto Intian kanssa kääntyi laskuun, nousi hieman vuonna 2013, mutta laski jälleen vuonna 2014 ja edelleen viime vuonna, jolloin kaupan arvo oli enää 754 miljoonaa euroa (vienti 443 miljoonaa  euroa ja tuonti 313 miljonaa euroa). Positiivista on kuitenkin, että viime vuonna vienti kasvoi 11 prosenttia edellisestä vuodesta tuonnin edelleen laskiessa. Tuonnin lasku johtui pääasiassa öljytuotteiden tuonnin romahtamisesta. Tavarakaupan lisäksi Intian kanssa käytävä palvelukauppa on ollut merkittävää. Parhaimpina vuosina se oli samalla tasolla kuin tavarakauppa, mutta myös se on laskenut viime vuosina.

Intiassa toimii viimeisten tietojen mukaan noin 100 suomalaista yritystä ja kauppaa Intian kanssa käy arviolta samoin satakunta yritystä. Suomalaisyritykset ovat keskittyneet Mumbain, Chennain ja Bangaloren ympäristöön sekä Delhin alueelle. Kyseisten osavaltioiden säädösympäristö on koettu ulkomaiselle liiketoiminnalle edulliseksi ja elinkeinorakenne suomalaistarjontaa ajatellen sopivaksi. Suomeen on etabloitunut tällä hetkellä 25 intialaista, lähinnä IT-alan yritystä.

Liiketoimintaympäristö ja investointi-ilmapiiri

EU:n ja Intian väliset vapaakauppaneuvottelut aloitettiin jo vuonna 2007. Neuvottelut ovat kuitenkin venyneet eikä EU:n ja Intian välillä maaliskuun lopulla 2016 pidetyssä huippukokouksessa päästy sopimukseen neuvottelujen uudelleen aloittamisesta.

Suomalaisyritykset kohtaavat Intian markkinoilla runsaasti ongelmia. EU:n ja Intian välinen vapaakauppasopimus toisi helpotuksia näihin ongelmiin ja pelkästään tullien alenemisesta koituvat suorat taloudelliset hyödyt olisivat merkittävät. Suomen prioriteetit neuvotteluissa ovat teollisuustuotteissa, erityisesti koneet ja laitteet sekä paperi ja paperituotteet. Palvelukaupan osalta intressimme kohdistuvat huolto-, korjaus- ja asennuspalveluihin, erilaisiin teknisiin palveluihin sekä konsultointipalveluihin. Myös julkiset hankinnat on Suomelle tärkeä neuvottelualue.

Intian muiden maiden kanssa neuvottelemista vapaakauppasopimuksista Intian ja Australian välinen sopimus on edennyt pisimmälle ja näyttää siltä, että sen osalta on mahdollista päästä lopulliseen  sopimukseen jo lähitulevaisudessa. Sen sijaan Intia on, ainakin toistaiseksi, katsonut, että liittyminen vastikään solmittuun Trans Pacific Partnership (TPP) sopimukseen ei  toisi Intialle hyötyjä.

Intian talouden eri sektoreilla on lukuisia kaupanesteitä kuten määrällisiä rajoituksia, pakollisia tuontilisensointimenettelyjä sekä monimutkaisia pakollisia testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Intian soveltamat terveys- ja kasvinsuojelumääräykset eivät monelta osin perustu tieteeseen ja kansainvälisiin standardeihin, ja ne haittaavat esimerkiksi kanan- ja sianlihan, vihannesten, hedelmien sekä puutavaroiden kauppaa. Viime vuosina on esiintynyt monenlaisia maataloustuotteiden ja viinien sekä alkoholijuomien maahantuontiin liittyviä ongelmia, kuten merkintä- ja pakkausongelmia. EU on ottanut viimeksi mainittuja ongelmia esille Intian kanssa monella tasolla, mutta toistaiseksi ratkaisuun ei ole päästy. Viimeaikainen kehitys, ainakaan maataloustuotteiden tuonnin osalta, ei myöskään näytä helpottumisen merkkejä.

Intia on myös kauppapoliittisten instrumenttien (polkumyynti-, tasoitustulli- ja suojatoimi-instrumentit) suuri käyttäjä. Suomen kannalta erityisesti terästeollisuus on ollut toimien kohteena eikä ole poissuljettua, että toimia tullaan asettamaan lähitulevaisuudessakin ottaen huomioon julkisuudessakin mainitut Intian terästeollisuuden ongelmat.

Kuten edellä on todettu pääministeri Modin johdolla hallitus on saanut talouden kasvun vauhtiin. Pääministeri Modilla on selkeä näkemys siitä, että Intiasta halutaan tehdä Kiinan kaltainen valmistusmaa, jossa tuotteita valmistetaan myös vientiin. Tähän tähtää syyskuussa 2014 lanseerattu Make in India -ohjelma. Toisaalta Intiaan tarvitaan ja halutaan myös ulkomaisia investoijia, joiden houkuttelemiseksi maahan tarvitaan aiempaa myönteisempi liiketoiminta- ja investointi-ilmapiiriModin hallituskaudella on julkaistu monia uusia aloitteita, Make in India -ohjelman lisäksi Digital India, Skills India, Smart Cities, Start-up India, Clean India, Clean Ganga, edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi tärkeimmistä ohjelmista on Ease of Doing Business. Monet lupamenttelyt Intiassa ovat hyvin monimutkaisia, kestävät kauan ja niitä koskevat säännöt eroavat suuresti toisistaan eri osavaltioiden kesken. Ohjelman tavoitteena on helpottaa byrokratiaa ja lisätä transparenssia. Tämän osalta on jo tapahtunut positiivista kehitystä. Ulkomaan investoijille on myös avattu niin sanottu yhden luukun periaate, jonne mahdolliset investointia koskevat kysymykset voidaan osoittaa. Tarkoituksena on saada Intia 50 parhaimman maan joukkoon. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, sillä viimeisimmän Maailmanpankin tekemän tilaston mukaan Intia oli sijalla 130 yhteensä 189 maan joukossa. Intian sija parani kuitenkin neljällä edellisestä vuodesta. Paranemista tapahtui erityisesti yrityksen perustamisen, rakennuslupien saannin ja sähkön saatavuuden suhteen. Sen sijaan tilanne heikkeni luoton saannin ja verojen maksun osalta.

Sekä kotimainen että ulkomainen liike-elämä on ottanut pääministeri Modin aloitteet myönteisesti vastaan. Nyt kuitenkin odotetaan, että aloitteet saadaan implementoitua. Hankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan myös eräitä lainsäädännöllisiä muutoksia muun muassa maanhankintalakiin. Lisäksi vireillä on koko maata kattava yhtenäinen verojärjestelmä (Goods and Services Tax), joka on tarkoitus saada voimaan 1.4.2017. Tämä tulee kuitenkin hyväksyä kaikissa 29:ssa osavaltiossa ja muilla alueilla sekä läpiviedä muutoinkin mittava lainsäädäntö- ja hallintomenettelyuudistus. Siten GST:n täysimittaista voimaantuloa huhtikuun alussa voidaan pitää hyvin epävarmana.

Yksi yritysilmaston haasteista on korruptio. Nykyisen hallituksen vaalikampanjassa korruptio nousi yhdeksi avainkysymykseksi. Viimeisimmän Transparency Internationalin raportin mukaan Intia onkin parantanut asemaansa huomattavasti. 175 maan joukossa Intia oli sijalla 85 parantaen asemaansa 10:lla.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 28.9.2016


© Suomen suurlähetystö, New Delhi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot