Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Ympäristöystävällinen energia- ja jätehuolto Intian "Smart Cities" -aloitteen painopisteenä - Suomen suurlähetystö, New Delhi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, New Delhi

E-3, Nyaya Marg, Chanakyapuri, New Delhi 110021, India
Puh. +91-11-4149 7500, S-posti: sanomat.nde@formin.fi
Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 23.3.2018

Ympäristöystävällinen energia- ja jätehuolto Intian "Smart Cities" -aloitteen painopisteenä

Intia kärsii mittavista ympäristöongelmista, mutta pyrkii kehittämään ympäristölainsäädäntöään ja investoi voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Maa on maailman kolmanneksi suurin energian kuluttaja ja suurin energialähde on kivihiili, mutta erityisesti aurinkoenergian osuus energiatuotannossa kasvaa pitkällä aikavälillä.

Biomassan hyötykäytöllä, jätehuollon ja kierrätyksen kehittämisellä sekä biopolttoaineiden ja -kaasun hyödyntämisellä olisi yhteys jäteongelmien ratkaisuun sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kaupunki-infrastruktuuriin kehittämistarpeet ovat muutoinkin valtavat, ja kehitystyöhön tarvitaan paitsi julkisen, myös yksityisen sektorin rahoitusta ja ulkomaista pääomaa. Intia ponnisteleekin kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi "Smart Cities" -aloitteen avulla.

Jäteongelmia ja ilmastositoumuksia

WHO:n mukaan 20 maailman saastuneimmasta kaupungista 13 sijaitsee Intiassa. Ganges ja Yamuna, kaksi Intian pääjokea, ovat kymmenen maailman saastuneimman joen joukossa. Saasteet, kasvava väestö, veden ylikulutus, teollinen kilpailu ja ilmastonmuutos asettavat haasteita Intian ympäristöpolitiikalle, jossa jätehuolto on keskeinen osa-alue. Kiertotaloudella on potentiaalia, jos jätteitä onnistutaan ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla tavalla hallitsemaan, kierrättämään ja hyödyntämään resurssina esim. energiantuotannossa tai uusiomateriaalina.

Intia ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen 02.10.2016, Mahatma Gandhin syntymäpäivänä, tuoden esiin maan vahvaa perinnettä ympäristön ja luontosuhteen vaalimisessa. Maa on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tekeillä on kuitenkin kunnianhimoisia suunnitelmia päästötason laskemiseksi mm. lisäämällä ei-fossiilisen sähköntuotannon osuutta 40 %:iin maan energiantuotannosta. Intia on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja pyrkii aktiivisesti korvaamaan nykyisiä ratkaisujaan ympäristöystävällisemmillä lähestymistavoilla. Maa kuitenkin pitänee kiinni oikeudestaan lisätä päästöjään kehittyäkseen, vaikka hiilipäästöjen haittoihin on herätty etenkin maan suurissa kaupungeissa.

Energiaa kaupunkeihin

Intia on maailman kolmanneksi suurin energian kuluttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Nykyinen maan kokoon nähden vaatimaton 350 GW kokonaistuotanto vaatii jopa 800 GW lisää kapasiteettia lähivuosina, ellei kulutuksen nousuun kyetä puuttumaan. Suurin energialähde on kivihiili (60 %), jonka käyttö tulee vielä tonneissa huomattavasti lisääntymään ennen kuin se lähtee laskuun (huolimatta Intian sitoutumisesta Pariisin ilmastosopimukseen). Intia on maailman kolmanneksi suurin fossiilisten polttoaineiden kuluttaja. Öljyn ja kaasun kulutuksesta on tuonnin varassa 75-80 %. Lisäksi LNG:n tuonti on jatkuvassa kasvussa.

Kotimaisten uusien ja uusiutuvien energialähteiden lisäys on nopeaa ja huomattavaa.

Kuva: UK Department for International Development
https://bit.ly/2IIW1n0
Bringing clean energy to rural India

Vuoteen 2022 mennessä 175 GW on tarkoitus tuottaa uusiutuvilla. Monet asiantuntijat pitävät aurinkoenergiaa lupaavimpana energiamuotona Intiassa. Aurinkoenergia on tarkoitus tuottaa suurelta osin suoraan verkkoon, jolloin varastointijärjestelmistä ei aiheudu niin suuria kustannuksia, vaikka erityisesti akkuvarastoinnin kehittämiseen panostetaan. Kuluttaja-asiakkaiden kannalta panostus katolle asennettaviin kiinteistökohtaisiin paneeleihin on houkutteleva energiamuoto paneeleiden halventuneen hinnan vuoksi.

Jätteiden energiakäyttö (maatalouden ja yhdyskuntajätteen orgaaninen biomassa sekä muu kiinteä jäte) on vastatuulessa, vaikka hallitus, valtionyhtiöt ja myös yksityiset toimijat pyrkivätkin löytämään toimivia ratkaisuja. Tehokkuudessa ja hinnassa hiilelle häviävänä polttoaineena jäte tuottaa poltettuna vähintään vastaavat päästöt, joten kannustimia ns. ”Waste-to-Energylle” ei löydy. Jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä vaikka biokaasun tai -polttoaineiden valmistukseen hidastaa myös raaka-aineella rahastaminen. Nykyisellään biomassa on sähköntuotannossa kolme kertaa aurinko-, tuuli- tai hiilivoimaa kalliimpaa (lämmön tuotannolla ei Intiassa ole markkinoita). Intiassa jätteen omistajat myyvät sitä voimalaitoksille, ja hinta kasvaa kun riippuvuus sen toimittamiseen on syntynyt. Jätteiden keräys on elinkeino sadoille tuhansille köyhille intialaisille, jotka menettäisivät työnsä jos jätehuolto keskitettäisiin nykyistä enemmän kunnille tai yrityksille.

Intiassa myös kaupungeissa on jatkuvasti sähkökatkoja. Maa pyrkiikin kontrolloimaan energiankulutustaan tehostamalla sähkönjakelua ja kulutuksen mittausta. Lisääntyvän uusiutuvan energian hyödyntämisen aiheuttamat haasteet verkon tasapainottamisessa edellyttävät sitä. Samoin maksujen keräämisen tehostaminen.

Urbanisaatio ja kaupunkien kehittäminen

Noin 33 prosenttia Intian väestöstä elää nykyään kaupungeissa. Urbanisaatio etenee

Kuva: Jolseyshowaa
World Class Traffic Jam - Dhaka

Intiassa yli kahden prosentin vuosittaista muutosvauhtia. Kaupunkiväestö kasvaa Intiassa nykyään nopeammin kuin maan väestö kokonaisuudessaan, kun voimakkaana jatkuva väestönkasvu ajaa maaseudun nuoria kaupunkeihin työnhakuun. Parin vuosikymmenen kuluttua Intian kaupungeissa arvioidaan asuvan jopa 600 miljoonaa ihmistä. Kun Intiassa on tällä hetkellä 9 yli neljän miljoonan asukkaan kaupunkia, vuonna 2030 näitä ennustetaan olevan maassa 13. Kaupungistumistahti vaihtelee eri puolilla Intiaa, ja Intia kaupungistuu edelleen hitaammin kuin muut Aasian maat.

Kaupungistumisen haasteisiin vastaamiseen ja kaupunki-infrastruktuurin kehittämiseen tarvitaan Intiassa paitsi liitto- ja osavaltioiden myös yksityissektorin rahoituspanosta. Tämän kehityssuunnan edistämiseksi on kehitetty lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä. Muun muassa ulkomaisia suoria investointeja koskevia rajoituksia on poistettu. Intia on saanut mm. EU:lta n. 1,5 miljoonaa euroa kestävään kaupunkikehityksen tueksi ja ilmastonmuutoksen haasteiden taltuttamiseksi paikallistasolla. EU rahoittaa myös pilottiprojekteja, joiden suunnitteluun voidaan ottaa mukaan yksityisiä yrityksiä.

100 Smart Cities

Intian asunto- ja kaupunkiministeriö käynnisti vuonna 2015 Smart Cities Mission -ohjelman, joka pyrkii edistämään kestävää ja kaikenkattavaa kaupunkipolitiikkaa. Aloitteen on tarkoitus parantaa paitsi perusinfrastruktuuria, myös ympäristökestävyyttä ja kaupunkilaisten elämänlaatua tukemalla kaupunkeja ”fiksujen” ratkaisujen tarjoamisessa asukkailleen. Laaja-alaisen Smart City -kehityksen elementtejä voivat olla esimerkiksi energiantuotanto ja sähkön jakelun toimitusvarmuus (ml. älykkäät sähköverkot), vesihuolto, jätehuolto, julkinen liikenne, tietoliikenneyhteydet ja digitalisaatio, Erityistä huomiota kiinnitetään köyhään ja huono-osaiseen kaupunkiväestöön. Käytännössä ykkösprioriteetiksi useissa ”älykaupungeissa” on noussut jätehuolto ja ”Waste-to-Energy/Waste-to-Wealth” sekä älykkäät sähköverkot ja kulutuksen mittaus (”Smart Grids/Smart Metering”).

Smart Cities -missiota toimeenpannaan yhteistyössä osavaltioiden ja mukana olevien kaupunkien hallinnon kanssa. Kaupungeilla on mahdollisuus hakea keskushallinnon tukea hankkeilleen ministeriön järjestämien avointen kansallisten hakukierrosten (Smart Cities Challenge) kautta. Vuonna 2016 ohjelmaan valittiin 60 kaupunkia ympäri maata, ja vuoden 2017 aikana luku nousi 90:een. Vireillä on edelleen yli sadan intialaiskaupungin valitseminen tuettavien kaupunkien joukkoon. Hankkeiden valinnassa painotetaan kestävää ja kattavaa kehitystä sekä aloitteiden replikoitavuutta; tavoitteena on katalysoida hyvien esimerkkien avulla vastaavaa kaupunkikehitystä myös muilla alueilla.

Ohjelma on edistynyt sisällytettävien kaupunkien valinnassa, mutta toteutus paikallistasolla on ollut hitaampaa ja epätasaista eri kaupunkien välillä. Intialle tyypillisesti ohjelmaan hakemiseen ja hankkeiden suunnittelemiseen ja toimeenpanoon liittyy monitasoista byrokratiaa, ja ohjelma edellyttää varsin työvoimaintensiivisten julkisten ja yksityisten rakenteiden luomista valittaviin kaupunkeihin. Ohjelman myötä on kuitenkin tuettu tärkeitä positiivisia edistysaskelia, ja kestävä kaupunkikehitys on saanut paljon julkista näkyvyyttä Intiassa.

Tulosta

Päivitetty 26.3.2018


© Suomen suurlähetystö, New Delhi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot